Asia ei enää ole aivan tuore, mutta enpä ollut tähän aiemmin törmännytkään: KVL on antanut tammikuulla kaksi (1, 2) ratkaisua DNA:n GPRS-hinnoittelun muutoksista. Aiemmin kiinteään kuukausihintaan 16,65 e tarjottuun palveluun lävähti heinäkuun 2003 alusta siirretyn datan määrään liittyvä hintalisä 1,22 e / Mt, joka laskutettiin vain 100 megatavua ylittävältä osalta liikennettä. Asiasta oli ilmoitettu toukokuussa toimitetulla asiakaskirjeellä.
Asiassa oli pääosin kyse siitä, onko näin merkittävä sopimusehtojen muutos mahdollista toteuttaa pelkästään muutoksesta ilmoittamalla. Käyttöehtojen mukaan palveluntarjoajalla oli oikeus muuttaa palvelun hinnoittelua, ja muutos tuli asiakasta sitovaksi, ellei tämä sitä vastustanut. KVL ei pitänyt ehtoa sopimusoikeuden yleisperiaatteiden mukaisena, vaan vetosi mm. vanhaan tuomioistuinratkaisuun MT 1991:12, jossa varsin monisanaisesti tiivistetään se periaate, että sopimuksen keskeinen sisältö ei voi muuttua ilman molempien sopimusosapuolten myötävaikutusta.
KVL piti muutosta erityisen olennaisena siksi, että se vaikutti sopimuksen hinnoitteluperusteeseen. Lautakunnan käsityksen mukaan "[elinkeinonharjoittajan] olisi pitänyt irtisanoa GPRS-palvelusta tehty sopimus ja tarjota K:lle uutta sopimusta, jonka hän olisi voinut hyväksyä tai hylätä". Lautakunnan käsityksen mukaan sopimusehdon muutos ei ollut tullut kuluttajaa sitovaksi, ja niinpä se suositti kuukausimaksun ylittävän laskutusosan palauttamista.
Molemmissa tapauksissa asia ratkesi sikäli helposti, että kuluttajat olivat irtisanoneet liittymänsä heinäkuun 2003 aikana, eikä KVL joutunut ottamaan merkittävää kantaa siihen, kuinka pitkän aikaa kuluttajalle edullisempaa hinnoittelua olisi pitänyt väkipakolla soveltaa. Voi olla, että vastaus olisi ollut "Kunnes elinkeinonharjoittaja on omasta puolestaan irtisanonut sopimuksen ja irtisanomisaika on päättynyt".
Posted by Jouni Heikniemi at 09.02.04 22:07