Eräällä AudiClubin foorumilla eilen startannut viestiketju leviää netissä vauhdikkaasti. Kyseessä on tapaus, jossa erikois-Audi oli peltilommon oikaisun yhteydessä saanut viisi kilometriä koeajoa, kun liikkeen huoltomies oli käynyt koeajolla. Eihän viisi kilsaa vielä mitään, mutta ilmeisesti huollon aikana oli lauennut vaihdeloota, jonka korjauskustannukset töineen varmasti ainakin lähentelevät viisinumeroista euromäärää. Tässä joitain juridisia pohdintoja aiheesta.
Ketjussa kuohuvat automiehet toki syyttelevät huoltoheeboa käyttövarkaudesta. Näin olisi helppo ajatella, sillä tavallaanhan moottorikulkuneuvon käyttövarkaus -rikostunnusmerkistön (RL 28:9a) oli tarkoitus pitkälti korvata luvattomat käytöt moottoriajoneuvojen osalta. Ei kuitenkaan pidä vetää liian pikaisia johtopäätöksiä - käyttövarkaudesta tuomitseminen nimittäin vaatii sitä, että ajoneuvo on otettu luvattomasti haltuun. Näin ei tässä ole käynyt, sillä autohan toki luovutettiin huoltoon vapaaehtoisesti.
Kyseessä on siis "vain" luvaton käyttö; mahdollisesti vieläpä lievä versio, koska viiden kilometrin ajaminen tilanteessa on vain varsin vähämerkityksinen teko auton elinkaarta ajatellen. Sinänsä kuitenkin lienee selvää, että kun peltivaurion korjaaminen ei varsinaista koeajoa edellytä, tällainen melko vähäinenkin tarpeeton ajo täyttänee luvattoman käytön tunnusmerkistön.
Vaihdelaatikon hajoamista ei voitane pitää luvattoman käytön osana noin rikosoikeudellisesti - luvaton käyttö kun ei mitenkään automaattisesti aiheuta vaihdelootan särkymistä. Tätä tilannetta on siis analysoitava erikseen. Käytännössä on kuitenkin vaikea nähdä tätä myöskään RL 35:1:n mukaisena vahingontekona, sillä vaikka koeajo kiistatta tahallinen teko olikin (miten sen voisi edes vahingossa tehdä?), tuskinpa kukaan edes väittää ko. huoltomiehen rikkoneen lootan tarkoituksellisesti. Tuottamuksellinen vahingonteko taas ei ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa.
Toisaalta mikäli vaihdelaatikon hajoaminen on aiheutunut viestiketjussa kuvatusta reippaasta ja normaaliajoon kuulumattomasta kaasunkäytöstä, ei korvausvastuukysymyksessä kuitenkaan ole juuri epäselvää - ainakin vahingonkorvauslain tuottamuskynnys ylittynee vaivatta. Näiltä osin työnantaja on vastuussa työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta. Taustalla oleva tahallisuus painottanee asiaa myös siihen suuntaan, että työnantaja voinee ainakin jonkin osan korvauksista periä työntekijältä (VahL 4:1).
Korvaus aiheutuneista vahingoista on vaadittavissa myös sopimusoikeudellisin perustein. Näiltä osin sopivin pykälä on kuluttajansuojalain 8:32, jonka mukaan "Jos palveluksen kohde-esine taikka muu tilaajan tai hänen perheenjäsenensä omaisuus on vahingoittunut, vähentynyt, tuhoutunut tai kadonnut sen ollessa palvelussopimuksen perusteella toimeksisaajan hallinnassa tai valvonnassa, toimeksisaajan on korvattava vahinko, jollei hän osoita, että vahinko ei johtunut huolimattomuudesta hänen puolellaan." Käytännössä huolimattomuuden puutteen osoittaminen on tässä tapauksessa erittäin vaikeaa, jos vain onnistutaan saattamaan todennäköiseksi se, että vahinko on aiheutunut huollon aikana.
Edellyttäen että asiat on ko. viestiketjussa suhteellisen todenmukaisesti kuvattu, vaikuttaa siltä, että liikkeen kannattaisi sopia juttu varsin pian asianmukaisin korvauksin. Oikeudessa turpaan tulisi melko todennäköisesti, ja imagohaittamittari raksuttaa koko ajan. Mahdollinen huoltomieheen kohdistuva rikossyyte voidaan toki pitää varsinaisen korvauskysymyksen ulkopuolella.
Posted by Jouni Heikniemi at 29.12.04 08:01testiä öääöä
Posted by: at 04.09.05 19:31