Aamun Hesarissa - kuten muissakin viestimissä - useaan otteeseen piiskataan ulkoministeriötä siitä, että se ei yksityisyyden suojaan vedoten julkaise Aasian katastrofista selvinneiden nimilistoja. Jopa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio totesi lehdessä, että julkaiseminen voisi olla harkinnan arvoista - ja että hän aikoo jättää puuttumatta epävirallisiin nimilistoihin, vaikka saattaakin siinä virkavirheen tehdä.
Sinänsä on helppo olla samaa mieltä siitä, että yksityisyyden suoja ei ole kovin vahva peruste nimien julkaisematta jättämiselle. Toisaalta paljon vahvempi UM:n takana oleva argumentti on lainopillisesti epäselvä tilanne. Viranomaistoiminnan on pohjauduttava lakiin, joten sinänsä UM:n epävarmuuden ymmärtää.
On lyhytnäköistä lähteä siitä, että viranomaisen - tai oikeastaan edes yksittäisen kansalaisen - pitäisi hätätilanteen koittaessa olla suin päin valmiina polkemaan mitä tahansa olemassaolevia sääntöjä. Siinä astutaan kaltevalle pinnalle, jossa luisulle on vaikea määritellä oikeaa loppukohtaa. Saiko Supo pyytää teleseurantatietoja lain ohi? Voiko poliisi houkutella huumediilereitä ansaan laittomin valeostoin? Saako valtio oikaista huostaanoton oikeusturvakeinoissa yhteiskunnan naurettavaksi tekevien kaappausdraamojen lopettamiseksi?
Olisi typerää olla tekemättä kunnollista post mortem -analyysia (kaksoismerkitys ei-tarkoituksellinen) Suomen viranomaistoiminnasta. Olennaista on nimenomaan se, että tietosuojan väistyvyyttä kriisitilanteessa pohditaan, ja tulos kirjataan lakiin. Yhtä lailla typerää on lähteä siitä, että lait tulisi kriisitilanteessa sivuuttaa. Vasta kriisissähän se oikeusvaltio punnitaan. Jos tietosuojalaki päädytäänkin tässä sivuuttamaan, sen pitää tapahtua tuskaisen pohdinnan ja analyysin jälkeen - muuten se oli liian helppoa.
Posted by Jouni Heikniemi at 30.12.04 07:27Yhdysvaltojen viimeaikainen kehitys osoittaa, että pykälöiden tiukka tulkinta ei takaa, että valtio säilyy oikeusvaltiona. Todennäköisesti syy-seuraussuhde on päinvastainen. Nykyaikana kuvitellaan, ettei lain henkeä tarvitse noudattaa. Lain kirjaimen noudattaminen riittää, riippumatta siitä kuinka omituisiin lopputulemiin siitä päästään. Oikeustiede pohjautuu teoriakateudelle. Fysiikassa kuvitellaan, että teoriat ovat sitä parempia mitä abstraktimpia ja korkeampitasoisia ne ovat. Jotenkin oikeustieteessä pyritään samaan, ja lopputulokset ovat järkyttävästi ristiriidassa yleisen oikeustajun kanssa. Oikeustieteen laatu voidaan selvittää vain vertailemalla lopputuloksia yleiseen oikeustajuun. Oikeusjärjestelmä ei takaa oikeusvaltiota. Sen takaa vain ihmisten rationaalinen ajattelu ja osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan.
Posted by: Mikko at 28.01.05 12:52