sfnet.viestinta.www epävirallinen VUKK

Toimittanut

Sami Lempinen

Heikki
Kantola

Teemu
Nurminen

Kai
Puolamäki

Jere
Käpyaho

Huom! Tämä dokumentti ei ole enää ajantasalla. Uusi versio svwww-vukk:sta löytyy täältä. Dokumentissa on jäljellä enää ne kysymykset, joihin ei vastata uudessa VUKK:ssa.



Luku 1 Yleistä

Tästä dokumentista

Kuka keksi lyhenteen VUKK?

Paha sanoa. Deja olisi sitä mieltä, että tuota ehdotti Thor Korttelin viestissään koskien FAQ:n nimeämistä. Linux-guru J. Rantala tosin ehti lausua aikaisemmin ehdotuksen lyhentämättömästä nimestä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Keksinnöstä voinemme taittaa peistä ensimmäisessä SVWWW-meetissä, kunhan tuollainen järjestetään.


Mikä on tämän dokumentin tarkoitus?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 2.


Miten tähän dokumenttiin viitataan?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 3.


Uutisryhmästä

Tämä kappale käsittelee uutisryhmää sfnet.viestinta.www ja sen käyttöä.


Mitä uutisryhmä sfnet.viestinta.www käsittelee?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 1.


Minkälaisista asioista tässä uutisryhmässä voi keskustella?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 5.


Minkälaisista asioista tässä uutisryhmässä EI voi keskustella?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 6.


Mikä on ryhmien sfnet.viestinta.www ja sfnet.viestinta.www.uutuudet ero?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 1 sekä 6.


Mistä löydän tietoa aiheesta XXX?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 8.


World Wide Webistä

Kannattaako minun tehdä kotisivu?

Tähän ei ole tällä hetkellä kuranttia vastausta. Viitteitä saat Jukka Korpelan kirjoituksesta So you want to create a home page?


Miten voin houkutella ihmisiä sivulleni?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 20.


Mistä saan sivuilleni laskurin?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 21.


Ovatko laskurit luotettavia?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 22.


Mistä saa ilmaista kotisivutilaa?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 50.


Luku 2 Termit, protokollat ja standardit

Internet-terminologia

Mikä on WWW:n ja internetin ero?

Internet on maailmanlaajuinen tietokoneverkko, jonka yhteisenä nimittäjänä on TCP/IP -tiedonsiirtoprotokolla (Transmission Control Protocol / Internet Protocol).

WWW (World Wide Web) on puolestaan osa internetiä. WWW käyttää alemman tason protokollana nimen omaan TCP/IP:tä. Lisäksi WWW hyödyntää useita korkeamman tason protokollia, joista tärkeimpänä ehkä HTTP. Olennaisesti WWW:hen liittyy myös HTML -rakenteenkuvauskieli.

WWW-dokumentteihin viittaamisessa käytetään hyväksi URL:eja.


WWW:iin liittyvä terminologia

Mikä on HTML?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 9.


Mikä on SGML?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 10.


Mikä on XHTML?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 11.


Mikä on XML?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 12.


Mikä on CSS?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 13.


Mikä on WML?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 14.


Mitä ovat HTTP ja HTTPS? (puuttuu)

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 15.


Mitä ovat URI, URL ja URN?

WWW-dokumentteihin (tai muihin WWW-materiaaleihin kuten kuviin, ääneen jne.) viitattaessa käytetään URL:eja (Uniform Resource Locator). Esimerkiksi tämän VUKKin URL on http://www.snowman.sgic.fi/ssl/svwww-vukk/.

Karkeasti eroteltuna URL:iin kuuluu skeemaosa (=protokolla, tässä tapauksessa HTTP), palvelinosa (www.snowman.sgic.fi) ja yksiselitteinen viittaus dokumenttiin palvelimella (loput).

Helppolukuinen englanninkielinen katsaus URL-syntaksiin löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/u/jkorpela/HTML3.2/3.5.html.

URL:ien lisäksi alan termistössä vilisee kaksi muutakin samanhenkistä lyhennettä, URI (Universal Resource Identifier) ja URN (Uniform Resource Name). Näiden merkityksestä Jukka Korpela kirjoittaa viestissä <37121c0a.40893120@news.cs.hut.fi> seuraavaa:

Yritän vastata tähän lyhyesti:

URL on se mitä käytetään. URN on ajatus siitä, että dokumentteihin viitattaisiin nimillä pikemminkin kuin osoitteilla (olkoonkin että näiden ero on suhteellinen). URI = URL tai URN. Spekseissä käytetään tämän takia ilmaisua "URI", jonka siis voi toistaiseksi käytännössä lukea "URL". (Tai sit ei. Sana "uri" sopisi suomen kieleen paremmin kuin "url". :-)


Mitä tarkoittaa dokumenttityyppi?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 52.


Mitä eroa on HTML:n eri versioilla?

: HTML 2.0

: HTML 2.0 (1995) on lähinnä kuvaus vuonna 1994 yleisesti tuetuista HTML:n piirteistä, ml. sellaiset peruselementit kuten kappaleet, otsikot, yksinkertaiset lomakkeet jne. Se on myös ainoa HTML-määritys, josta on tehty RFC.

: HTML 3.0

: HTML:n kolmosversio oli puolestaan määritysehdotus, joka esitteli mm. sellaiset hienoudet kuten taulukot, matemaattisten kaavojen esitettäminen ja tyylitiedostot. Valitettavasti selainvalmistajat vieroksuivat suurta osaa näistä ehdotetuista parannuksista ja mieluummin keksivät ikiomia laajennuksia HTML:ään.

: HTML 3.2

: HTML 3.2 puolestaan kanonisoi vuonna 1996 useimpien selainten tukemat HTML-piirteet. Mukaan otettiin taulukot, asiakaspuolen kuvakartat, Java-sovelmatuki ja lisäyksiä tekstinmuotoiluun.

: HTML 4.0

: Tällä hetkellä uusin HTML-versio toi mukanaan mm. tyylitiedostotuen, kehykset, selainpuolen ohjelmoinnin (esim. JavaScriptin käyttö) ja tiedosto-olioiden sisällyttämisen sekä parannuksia merkistötukeen. HTML-dokumenttien validointia varten on HTML 4.0:sta kolme erilaista dokumenttityyppiä: Strict, joka ei sisällä tyylien suosimisen nimissä vanhanaikaisiksi katsottuja elementtejä ja attribuutteja, Transitional, vastaavasti sisältää nämäkin ja Frameset-dokumenttityyppi on taas tarkoitettu kehystetyille dokumenteille.


Luku 3 Työkalut ja ohjelmistot

WWW-selaimet

Mikä on yleisin selain?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 24.


Miten eri selaimet tukevat CSS:ää?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 25.


Miten voin testata sivujani harvinaisemmilla selaimilla ja Lynxillä?

Ari Räisänen listaa viestissä <gi32ks83c9a1783gpl5t9brsogf9qnqr6a@4ax.com> linkkejä eri vaihtoehtoselaimia koskeviin resursseihin:






Miksi selain tulostaa tiedoston sotkuna selausikkunaan?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 49.


Miten Netscapen saa näyttämään taulukon solun, joka on tyhjä?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 47.


HTML-editorit

Mitä editoria kannattaa käyttää?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 23.


WWW-grafiikka

Mitä tarkoittaa web-väripaletti?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 17.


Mikä on GIF:n, JPG:n ja PNG:en ero?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 18.


Miten voin liittää sivulleni vektorigrafiikkaa? (puuttuu)

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 19.


Validaattorit ja sivujen tarkistusohjelmat

Mikä on HTML-validaattori?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 26.


Miksi validaattori herjaa sisäkkäisistä listoista?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 28.


Miksi validaattori herjaa &-merkeistä URL:eissa?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 29.


Luku 4 WWW-dokumenttien luominen

Sivujen ulkoasu

Miten teen HTML 4.0:lla kehykset ilman reunusta?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 42.


Miten tehdään vaihtuva kuva JavaScriptillä?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 43.


Miten tehdään linkki ilman alleviivausta?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 44.


Miten teen sivuilleni taustamusiikin?

Uutisryhmässä käytiin maaliskuussa 2000 asiasta ns. Suuri Sota, joka alkoi Kimmo Kosken artikkelista otsikolla "Taustaääni www-sivuille...". Useimmat vastaajat olivat sitä mieltä, että automaattinen taustamusiikki on huono idea, koska tämän toimimaan saaminen on vaikeaa eri laiteympäristöissä ja erilaisilla selaimilla. Usein audion toistamisen epäonnistuminen lisäksi heittelee ruudulle ilkeitä virheilmoituksia.

Lisäksi useiden vastaajien mielestä automaattinen taustaääni olisi huono idea vaikka se toimisi joka ympäristössä. Käyttäjät luultavasti osaavat soittaa koneellansa mieleistänsä musiikkia itsekin. Yleisimpien äänikorttien FM-syntetisaattorit häviävät jopa kuusnelosen SID-piireille, joten MIDI-musiikki ei aina ole ylettömän nautinnollista. Musiikkitiedostojen lataaminen kuluttaa myös kaistanleveyttä.

Ratkaisuksi ehdotettiin sitä, että sivuilla on erillinen linkki, josta musiikin saa kytkettyä päälle.

Eri selaimilla jotenkuten toimivan ratkaisun tekemiseen löydät ohjeet osoitteesta http://www.cabelov.com/midi/midixbbm.shtml.


Kielioppi

Apua, sivuni ei toimi. Mikä vikana?

Jos haluat kysyä apua sfnet.viestinta.www-uutisryhmästä, menettele seuraavasti:



  1. Aja ongelmasivu validaattorin lävitse ennen kuin lähetät kysymyksen uutisryhmään, ja yritä ainakin ymmärtää validaattorin virheilmoitukset. Yleensä toimimattomuuden syy on jokin triviaali kirjoitus- tai muotovirhe.

  2. Liitä viestiisi sen sivun URL, jolla ongelma esiintyy. Jos et halua julkistaa alkuperäistä sivua, tee vaikkapa lyhyt esimerkkisivu, joka demonstroi ongelman.




Milloin tarvitaan attribuutin arvon ympärille "" ja milloin ei?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 45.


Miten hakukoneet käyttävät META-elementtiä?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 46.


Luku 5 Ohjelmointi

Palvelinpuolen ohjelmointi

Mikä on SSI (Server Side Include)?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 30.


Mitä on CGI?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 31.


Mitä on PHP (ja ASP)?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 32.


Selainpuolen ohjelmointi

Mitä on JavaScript?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 33.


Mitä on Java?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 34.


Mitä eroa on Javalla ja JavaScriptillä?

Jukka Korpela kirjoittaa viestissä <lpjp5sob17e29b8ulf18gcvv516j7l5qri@4ax.com>:

Kyse on pikemminkin siitä, mitä yhteistä niillä on, ja vastaus on: lähinnä nimen alkuosa. Tosin molempiin kieliin on lainattu aika paljon aineksia mm. C-kielestä.



Jere Käpyaho kirjoittaa:

Java ja JavaScript ovat kaksi aivan eri asiaa samankaltaisesta nimestään huolimatta. JavaScript on WWW-selaimessa tai -palvelimessa käytettävä tulkattu ohjelmointikieli, joka on tietoliikenne- ja tiedostonkäsittelyominaisuuksiltaan rajattu. Java taas on "täysiverinen" sovellusohjelmointikieli, jolla voi kirjoittaa myös WWW-selaimessa ajettavia toiminteita eli appletteja.

JavaScriptin nimi oli alkujaan LiveScript, mutta se muutettiin ilmeisesti markkinointisyistä JavaScriptiksi. Tämä on aiheuttanut paljon sekaannusta, koska ihmisillä näyttää olevan tapana lyhentää JavaScript Javaksi, ilmeisesti vailla käsitystä siitä että kielet ovat käytöltään varsin erilaiset.

Sekä Java että JavaScript muistuttavat paljon C-kieltä. Molemmat tukevat lisäksi olio-ohjelmointia, joskin JavaScript on prototyyppiperustainen oliokieli ja Java taas luokkaperustainen (engl. class-based). Nämä erot tulevat esiin lähinnä määriteltäessä omia luokkia kielen avulla. Tavalliseen Java-toiminteiden tai valmiiden JavaScript-ohjelmien käyttäjään nämä erot eivät vaikuta.

JavaScript-ohjelmia käsitellään aina tekstinä, josta WWW-selaimen sisältämä JavaScript-tulkki lukee ohjelmarivin kerrallaan, tulkkaa sen ja ajaa käskyt saman tien. JavaScript-ohjelma sijoitetaan joko WWW-sivun joukkoon script-elementin sisään tai erilliseen tiedostoon, joka linkitetään sivuun script-elementillä.

Java-ohjelmat käännetään Java-kääntäjällä binaarimuotoon, josta selaimen sisältämä Java-virtuaalikone lukee ohjelman sisältämän Java-tavukoodin ja suorittaa sen. Lisäksi Java-toiminteet voivat käyttää aputiedostoja, kuten GIF- tai JPG-kuvia sekä tekstitiedostoja, jotka luetaan WWW-palvelimelta. Java-toiminne liitetään WWW-sivuun käyttäen applet- tai object-elementtiä.

JavaScriptissä ei ole ominaisuuksia grafiikan piirtämiseen, toisin kuin Javassa. Toisaalta Javalla taas ei pysty käsittelemään WWW-sivun elementtejä, kuten kuvia tai lomakkeen kenttiä. JavaScriptillä voi joissakin selaimissa kutsua Java-toiminteen julkistamia metodeja ja ohjata tällä tavoin toiminteen suoritusta.

Kun kuulet puhuttavan Javasta WWW-sivujen tekemisen yhteydessä, varmista onko kysymys todella Javasta vai JavaScriptistä. Yleensä kyse on jälkimmäisestä. Siinä tapauksessa valista toista osapuolta kielten eroista tämän kuvauksen avulla.




Miten voin estää lukijaa näkemästä sivuni lähdekoodia?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 54.


Luku 6 WWW-palvelimet

Palvelinohjelmistot

Mitä eri palvelinohjelmistoja on saatavilla?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 35.


Mitä palvelinohjelmistoa kannattaa käyttää?

Palvelinohjelmistojen vertailua löytyy osoitteesta http://webcompare.internet.com/.

Ks. myös uuden vukk:n kysymystä 35.


Palvelinohjelmistojen käyttö

Miten teen salasanasuojauksen sivuilleni?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 36.


Miten saadaan selain automaattisesti ohjautumaan uudelle sivulle?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 37.


Miten kerron palvelimelle tiedostojen MIME-tyypin?

Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 38.