Huom! Tämä dokumentti ei ole enää ajantasalla. Uusi versio svwww-vukk:sta löytyy täältä. Dokumentissa on jäljellä enää ne kysymykset, joihin ei vastata uudessa VUKK:ssa.
Paha sanoa. Deja olisi sitä mieltä, että tuota ehdotti Thor Korttelin viestissään koskien FAQ:n nimeämistä. Linux-guru J. Rantala tosin ehti lausua aikaisemmin ehdotuksen lyhentämättömästä nimestä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
Keksinnöstä voinemme taittaa peistä ensimmäisessä SVWWW-meetissä, kunhan tuollainen järjestetään.
Osoitteesta http://www.heikniemi.net/svwww-vukk/.
Muutoshistoria on saatavilla erillisenä sivuna.
Tämä kappale käsittelee uutisryhmää sfnet.viestinta.www ja sen käyttöä.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 5.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 6.
Tähän ei ole tällä hetkellä kuranttia vastausta. Viitteitä saat Jukka Korpelan kirjoituksesta So you want to create a home page?
Internet on maailmanlaajuinen tietokoneverkko, jonka yhteisenä nimittäjänä on TCP/IP -tiedonsiirtoprotokolla (Transmission Control Protocol / Internet Protocol).
WWW (World Wide Web) on puolestaan osa internetiä. WWW käyttää alemman tason protokollana nimen omaan TCP/IP:tä. Lisäksi WWW hyödyntää useita korkeamman tason protokollia, joista tärkeimpänä ehkä HTTP. Olennaisesti WWW:hen liittyy myös HTML -rakenteenkuvauskieli.
WWW-dokumentteihin viittaamisessa käytetään hyväksi URL:eja.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 9.
WWW-dokumentteihin (tai muihin WWW-materiaaleihin kuten kuviin, ääneen jne.) viitattaessa käytetään URL:eja (Uniform Resource Locator). Esimerkiksi tämän VUKKin URL on http://www.snowman.sgic.fi/ssl/svwww-vukk/.
Karkeasti eroteltuna URL:iin kuuluu skeemaosa (=protokolla, tässä tapauksessa HTTP), palvelinosa (www.snowman.sgic.fi) ja yksiselitteinen viittaus dokumenttiin palvelimella (loput).
Helppolukuinen englanninkielinen katsaus URL-syntaksiin löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/u/jkorpela/HTML3.2/3.5.html.
URL:ien lisäksi alan termistössä vilisee kaksi muutakin samanhenkistä lyhennettä, URI (Universal Resource Identifier) ja URN (Uniform Resource Name). Näiden merkityksestä Jukka Korpela <Jukka.Korpela@hut.fi> kirjoittaa viestissä <37121c0a.40893120@news.cs.hut.fi> seuraavaa:
Yritän vastata tähän lyhyesti:
URL on se mitä käytetään. URN on ajatus siitä, että dokumentteihin viitattaisiin nimillä pikemminkin kuin osoitteilla (olkoonkin että näiden ero on suhteellinen). URI = URL tai URN. Spekseissä käytetään tämän takia ilmaisua "URI", jonka siis voi toistaiseksi käytännössä lukea "URL". (Tai sit ei. Sana "uri" sopisi suomen kieleen paremmin kuin "url". :-)
: HTML 2.0
: HTML 2.0 (1995) on lähinnä kuvaus vuonna 1994 yleisesti tuetuista HTML:n piirteistä, ml. sellaiset peruselementit kuten kappaleet, otsikot, yksinkertaiset lomakkeet jne. Se on myös ainoa HTML-määritys, josta on tehty RFC.
: HTML 3.0
: HTML:n kolmosversio oli puolestaan määritysehdotus, joka esitteli mm. sellaiset hienoudet kuten taulukot, matemaattisten kaavojen esitettäminen ja tyylitiedostot. Valitettavasti selainvalmistajat vieroksuivat suurta osaa näistä ehdotetuista parannuksista ja mieluummin keksivät ikiomia laajennuksia HTML:ään.
: HTML 3.2
: HTML 3.2 puolestaan kanonisoi vuonna 1996 useimpien selainten tukemat HTML-piirteet. Mukaan otettiin taulukot, asiakaspuolen kuvakartat, Java-sovelmatuki ja lisäyksiä tekstinmuotoiluun.
: HTML 4.0
: Tällä hetkellä uusin HTML-versio toi mukanaan mm. tyylitiedostotuen, kehykset, selainpuolen ohjelmoinnin (esim. JavaScriptin käyttö) ja tiedosto-olioiden sisällyttämisen sekä parannuksia merkistötukeen. HTML-dokumenttien validointia varten on HTML 4.0:sta kolme erilaista dokumenttityyppiä: Strict, joka ei sisällä tyylien suosimisen nimissä vanhanaikaisiksi katsottuja elementtejä ja attribuutteja, Transitional, vastaavasti sisältää nämäkin ja Frameset-dokumenttityyppi on taas tarkoitettu kehystetyille dokumenteille.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 24.
Ari Räisänen listaa viestissä <gi32ks83c9a1783gpl5t9brsogf9qnqr6a@4ax.com> linkkejä eri vaihtoehtoselaimia koskeviin resursseihin:
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 49.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 47.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 17.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 19.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 26.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 42.
Uutisryhmässä käytiin maaliskuussa 2000 asiasta ns. Suuri Sota, joka alkoi Kimmo Kosken artikkelista otsikolla "Taustaääni www-sivuille...". Useimmat vastaajat olivat sitä mieltä, että automaattinen taustamusiikki on huono idea, koska tämän toimimaan saaminen on vaikeaa eri laiteympäristöissä ja erilaisilla selaimilla. Usein audion toistamisen epäonnistuminen lisäksi heittelee ruudulle ilkeitä virheilmoituksia.
Lisäksi useiden vastaajien mielestä automaattinen taustaääni olisi huono idea vaikka se toimisi joka ympäristössä. Käyttäjät luultavasti osaavat soittaa koneellansa mieleistänsä musiikkia itsekin. Yleisimpien äänikorttien FM-syntetisaattorit häviävät jopa kuusnelosen SID-piireille, joten MIDI-musiikki ei aina ole ylettömän nautinnollista. Musiikkitiedostojen lataaminen kuluttaa myös kaistanleveyttä.
Ratkaisuksi ehdotettiin sitä, että sivuilla on erillinen linkki, josta musiikin saa kytkettyä päälle.
Eri selaimilla jotenkuten toimivan ratkaisun tekemiseen löydät ohjeet osoitteesta http://www.cabelov.com/midi/midixbbm.shtml.
Jos haluat kysyä apua sfnet.viestinta.www-uutisryhmästä, menettele seuraavasti:
Aja ongelmasivu validaattorin lävitse ennen kuin lähetät kysymyksen uutisryhmään, ja yritä ainakin ymmärtää validaattorin virheilmoitukset. Yleensä toimimattomuuden syy on jokin triviaali kirjoitus- tai muotovirhe.
Liitä viestiisi sen sivun URL, jolla ongelma esiintyy. Jos et halua julkistaa alkuperäistä sivua, tee vaikkapa lyhyt esimerkkisivu, joka demonstroi ongelman.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 45.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 40.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 41.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 30.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 33.
Jukka Korpela <Jukka.Korpela@hut.fi> kirjoittaa viestissä <lpjp5sob17e29b8ulf18gcvv516j7l5qri@4ax.com>:
Kyse on pikemminkin siitä, mitä yhteistä niillä on, ja vastaus on: lähinnä nimen alkuosa. Tosin molempiin kieliin on lainattu aika paljon aineksia mm. C-kielestä.
Jere Käpyaho <jere@sci.fi> kirjoittaa:
Java ja JavaScript ovat kaksi aivan eri asiaa samankaltaisesta nimestään huolimatta. JavaScript on WWW-selaimessa tai -palvelimessa käytettävä tulkattu ohjelmointikieli, joka on tietoliikenne- ja tiedostonkäsittelyominaisuuksiltaan rajattu. Java taas on "täysiverinen" sovellusohjelmointikieli, jolla voi kirjoittaa myös WWW-selaimessa ajettavia toiminteita eli appletteja.
JavaScriptin nimi oli alkujaan LiveScript, mutta se muutettiin ilmeisesti markkinointisyistä JavaScriptiksi. Tämä on aiheuttanut paljon sekaannusta, koska ihmisillä näyttää olevan tapana lyhentää JavaScript Javaksi, ilmeisesti vailla käsitystä siitä että kielet ovat käytöltään varsin erilaiset.
Sekä Java että JavaScript muistuttavat paljon C-kieltä. Molemmat tukevat lisäksi olio-ohjelmointia, joskin JavaScript on prototyyppiperustainen oliokieli ja Java taas luokkaperustainen (engl. class-based). Nämä erot tulevat esiin lähinnä määriteltäessä omia luokkia kielen avulla. Tavalliseen Java-toiminteiden tai valmiiden JavaScript-ohjelmien käyttäjään nämä erot eivät vaikuta.
JavaScript-ohjelmia käsitellään aina tekstinä, josta WWW-selaimen sisältämä JavaScript-tulkki lukee ohjelmarivin kerrallaan, tulkkaa sen ja ajaa käskyt saman tien. JavaScript-ohjelma sijoitetaan joko WWW-sivun joukkoon script-elementin sisään tai erilliseen tiedostoon, joka linkitetään sivuun script-elementillä.
Java-ohjelmat käännetään Java-kääntäjällä binaarimuotoon, josta selaimen sisältämä Java-virtuaalikone lukee ohjelman sisältämän Java-tavukoodin ja suorittaa sen. Lisäksi Java-toiminteet voivat käyttää aputiedostoja, kuten GIF- tai JPG-kuvia sekä tekstitiedostoja, jotka luetaan WWW-palvelimelta. Java-toiminne liitetään WWW-sivuun käyttäen applet- tai object-elementtiä.
JavaScriptissä ei ole ominaisuuksia grafiikan piirtämiseen, toisin kuin Javassa. Toisaalta Javalla taas ei pysty käsittelemään WWW-sivun elementtejä, kuten kuvia tai lomakkeen kenttiä. JavaScriptillä voi joissakin selaimissa kutsua Java-toiminteen julkistamia metodeja ja ohjata tällä tavoin toiminteen suoritusta.
Kun kuulet puhuttavan Javasta WWW-sivujen tekemisen yhteydessä, varmista onko kysymys todella Javasta vai JavaScriptistä. Yleensä kyse on jälkimmäisestä. Siinä tapauksessa valista toista osapuolta kielten eroista tämän kuvauksen avulla.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 54.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 35.
Palvelinohjelmistojen vertailua löytyy osoitteesta http://webcompare.internet.com/.
Ks. myös uuden vukk:n kysymystä 35.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 36.
Tähän vastataan uuden vukk:n kysymyksessä 37.